Into piukeena kohti tulevia haasteita!

Viimeinkin on tullut aika paljastaa teille, että mitä kummaa olen puuhastellut parina viime päivänä. :)

Muistatteko, kun mainitsin tässä syyskuun lopulla kirjoittamassani kirjoituksessa, että minulla oli erittäin valaiseva viikonloppu, jolloin pohdiskelin unelmiani ja tulevaisuuttani? En tuolloin vielä uskaltanut valottaa aihetta yhtään enempää, koska koko suunnitelma oli vasta ajatustasolla/lapsenkengissä. Suunnitelmat ovat pikku hiljaa tässä parin kuukauden aikana muuttuneet hahmotelmista todellisemmiksi, ihan oikeiksi suunnitelmiksi. Halusin kuitenkin odottaa, että homma pärähtää ihan tosissaan käyntiin ennen kuin kerron siitä julkisesti.

Minulla oli siis kaksi vapaapäivää, jotka kulutin tällaisen hyvin mielenkiintoisen aiheen parissa:

Aloitetaanpa alusta... Kaikki oikeastaan lähti siitä, kun Superdiettien aikana koin suunnatonta onnistumisen riemua painon lähtiessä laskuun ja peilikuvan muuttuessa. Uudet, terveellisemmät elämäntavat tekivät minusta energisemmän ja onnellisemman. Hurahdin uusiin elämäntapoihini aivan täysin. Olin onnellinen siitä, kun ammattilaiset tekivät minulle toimivan ruokavalion ja liikuntasuunnitelman, joiden avulla pääsin lievästä ylipainosta normaalipainoon. Syttyi kipinä! Siinä olisi minun unelma-ammattini! Työ, jota jaksaisin tehdä elämäni loppuun saakka. Tervellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja hyvinvointiin liittyvistä asioita tuli minulle intohimo. Olisi ihanaa joskus työskennellä näiden mielenkiintoisten asioiden parissa, ja auttaa ja kannustaa ihmisiä elämäntapamuutoksissa, liikkumisen aloittamisessa, painonpudotusasioissa, jne. Päätin, että JOS onnistun pääsemään lievästä ylipainosta normaalipainoon, osallistun jonain päivänä Personal Trainer-koulutukseen. Aloin pistää rahaa sukanvarteen tätä tulevaisuudessa tapahtuvaa investointia varten.


Ja en vieläkään oikein käsitä tätä, mutta NYT minä toteutan tuota unelmaani! Kouluttaudun nimittäin Personal Traineriksi! Ensimmäinen askel unelman toteuttamisessa oli Hyvinvointivalmentaja-koulutus (Trainer4You). Ja tuo koulutus on nyt siis onnellisesti takana päin! :) En voi lakata hymyilemästä, kun olen niin into piukeena täällä!

Koulutusta oli perjantaina klo 12-20 ja tänään klo 9-17. Koulutuksessa avattiin hyvinvoinnin kokonaiskuvaa sekä fyysisen hyvinvoinnin osatekijöitä. Tiivis, selkeä tietopaketti. Osa asioista oli kertausta, mutta opin myös aivan uusia asioita. Ihanan avartava kokemus! Sain rutkasti lisämotivaatiota tähän omaan Unelmakroppa-projektiini. :)

Koulutuksessa oivalsin olevani ravitsemusasioissa ihan oikeilla jäljillä. Syön monipuolisesti, säännöllisesti ja terveellisesti. Oli mukava huomata, että tietääkin yllättävän paljon asioita. Ei ole Fitfarmin nettivalmennukset ihan hukkaan menneet. :)

Tajusin myös, että arkiaktiivisuuteni ja palautumiseni suhteen minulla on paljon petrattavaa. Arkiaktiivisuutta lisäämällä edistäisin mm. kulutustani sekä ehkäisisin kehoni rappeutumista (istumatyö on myrkkyä!). Lihakset palautuvat levossa ja (niin naurettavalta kuin se kuulostaakin) olen aina ajatellut, että lepopäivän täytyy olla totaalilepoa (siis sitä, että työpäivän jälkeen kaadut sohvalle viltin alle etkä tee yhtään mitään!). Näin ei kuitenkaan ole! Lepo voi olla myös aktiivista lepoa ja siltikin palauttavaa, esim. rauhallinen iltalenkki.

Lisäksi koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen ja ymmärsin liikkuuvuden merkityksen. Säännöllinen venyttely on tärkeää, sillä se lisää liikkuvuuttamme, palauttaa lihakset lepopituuteen (ja nopeuttaa siten palautumista) ja auttaa ehkäisemään rasitusvammojen syntymistä (lihaskireydet voivat aiheuttaa jopa rasitusmurtumia selkärangassa, HUI!). Silti täytyy myös muistaa, että liikkuvuusharjoitukset aiheuttavat mikrovaurioita lihaksissa, joten joogan, pilateksen, yms. intensiivisten venyttelytuntien jälkeen olisi hyvä pitää lepopäivä rankasta treenaamisesta. Minä voin rehellisesti (vaikkakin vähän nolona) myöntää, että laiminlyön venyttelyn monesti ajanpuutteen vuoksi, mutta tästä lähtien en sitä enää tee. Miten te muut? Tuleeko venyteltyä tunnollisesti ja tarpeeksi?

Opettelimme me vähän anatomiaakin, mutta se oli ihan vain pintaraapaisu. Minua hieman ahdistaa tuo anatomia tällä hetkellä, kun en vielä hahmota/muista, että mikä lihas lähtee mistäkin ja päätyy minnekin. Mutta sitä vartenhan tässä koulutuksessa nyt ollaan - ei niitä onneksi tartte etukäteen osata! :)

Tajusin myös kaiken edellä mainitun lisäksi, että tämä Lite on (valitettavasti) ollut minulle melkoista suorittamista. Ei se saisi olla niin! Pitäisi mennä enemmän oman fiiliksen ja olotilan mukaan eikä ottaa turhaa stressiä siitä, että saako kaikki viikon treenit suoritettua vai ei. Se vain ON totuus, että aika ei riitä kaikkeen. Minun kehoni suorastaan huutaa lihashuoltoa ja olisikin ihana mennä välillä esim. pilatekseen pitkästä aikaa. Nyt on ollut psyykkisellä puolellakin vähän rankkaa (väsymystä, stressiä, huolta läheisistä, yms.) ja se tarkoittaa sitä, että minun täytyisi olla itselleni armollisempi. Jos siis minun tekee mieli syödä jotain Liten ruokavalion ulkopuolelta joskus, niin voin sallia sen itselleni tietoisesti. Kun ravitsemuksen runko ja pohja on muuten kunnossa, niin ei sitä satunnainen herkutteluhetki kaada. Ja jos minua väsyttää, niin kyllä kolme treeniä viikkoon on riittävä määrä. Välillä on tärkeää nukkua univelkoja pois. Me ihmiset emme ole koneita. Elämä heittelee toisinaan miten sattuu eivätkä asiat mene suunnitellulla tavalla. Elämän ei tarvitse olla suorittamista, vaan on ihan sallittua nauttiakin siitä välillä. Kerranhan täällä vain eletään! EI STRESSIÄ STRESSIN PÄÄLLE!

Nälkä kasvaa syödessä ja odotan innolla seuraavaa koulutusta! Nyt aion iltapuhteena alkaa lukea koulutuksesta saamaani opusta ja kertailla läpikäytyjä asioita, kun ne ovat vielä tuoreena mielessä. :)

P.S. Ai niin! Body Actionin paketti tuli! Jeeeee! Olen nyt superonnellinen (pinkin) 6-Pack Fitness bagin sekä uusien Better Bodies-pökien omistaja! :)