Joko olette tehneet Uuden Vuoden lupauksia? Tai teettekö sellaisia ylipäätään?
Ensi vuodelle en ole vielä tehnyt lupauksia, mutta vuodelle 2014 tekemäni lupaushan oli, että toteutan unelmani/unelmiani. Ja sen tein! Tänä vuonna opiskelin Trainer4you kuntosalivalmentajaksi, personal traineriksi ja ravintovalmentajaksi. Unelma-ammattini! Lisäksi olen tänä vuonna kokeillut monia uusia ryhmäliikuntalajeja, tavannut monia uusia ihmisiä ja loppuvuodesta tehnyt vielä erään merkittävän päätöksenkin.
Nyt on viimein tullut aika julkistaa tuo päätökseni. Elämässä täytyy välillä tehdä valintoja. Eri polkujen risteyksiä tulee eteemme päivittäin ja osan valinnoistamme teemme ihan huomaamattamme - osan tietoisesti. Joitakin valintoja joudumme miettimään oikein tarkkaan ja harkiten, sillä nämä päätökset muuttavat elämämme kulkusuunnan.
Minun risteykseni oli nykyinen työni ja tuntematon tulevaisuus. Kuten olen kertonut, olen viime aikoina kärsinyt univaikeuksista ja vatsaongelmista, stressistä ja väsymyksestä. Olen ajoittain kokenut, ettei nykyinen työni oikein anna minulle enää mitään. Siitä on tullut tuttua ja samalla kaavalla toistuvaa puurtamista. Opiskelin itselleni unelma-ammattini, koska tarvitsin elämääni uutta sisältöä. Opiskelu piti minut virkeänä ja työ meni siinä opiskelun sivussa. Opiskelun ja työn yhdistäminen oli toki välillä rankkaa ja väsyttävää, mutta silti koen, että ilman opiskelua olisin ollut vieläkin väsyneempi.
Nykyinen työni on epäsäännöllistä kolmivuorotyötä ja sen ohella on vaikea aloittaa PT:n ja ravintovalmentajan töitä. Aloin mietiskellä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Selvästikään kolmivuorotyö ei sovi minulle ja kukaanhan ei pakota ketään tekemään vuorotyötä - kaikki on kiinni omista valinnoistamme. Mutta nyt on kyllä aika huono työtilanne ja maailman taloudellinen tilanne - eikö se ole aika tyhmää jättää varma työ, kun ei ole uutta työtä näköpiirissä? Mietin ja mietin, stressasin ja ahdistelin itsekseni, pohdin asioita kaikilta kanteilta ja sitten sen päätin. Kun yksi ovi sulkeutuu, avautuu uusille oville mahdollisuus aueta. Oli aika sulkea tämä ovi ja katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tuosta hetkestä lähtien olen ollut vapautuneempi ja onnellisempi kuin aikoihin. Toki olen kiitollinen näistä 2,5 vuodesta työyhteisössämme. Ne ovat olleet opettavaisia vuosia niin hyvässä kuin pahassakin. Tämä oli välietappi, jonka on nyt aika loppua. Olen saanut paljon kritiikkiä valinnastani. Osa ihmisistä ei ymmärrä, miksi jätän varman työpaikan ja jään mieluummin työttömäksi. Osa taas tukee minua päätöksessäni ja ymmärtää, miksi siihen päädyin. Minulla ei ole aavistustakaan mitä teen ensi vuonna, mutta se ei haittaa minua. Päin vastoin, olen innoissani! Kaikki maailman ovet ovat nyt avoinna! :)
Työaamuja on tällä hetkellä jäljellä 6! Miettikää! K U U S I !! Vähiin käy. Ja sen jälkeen jään työttömäksi. Sitten minulla on aikaa miettiä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Perustanko toiminimen vai teenkö PT:n töitä pienimuotoisesti ilman sitä? Teenkö osa-aikatyötä jonkin toisen työn rinnalla vai yritänkö päästä johonkin liikuntakeskukseen kokoaikaisesti PT:n töitä tekemään? En tiedä, mutta onneksi minulla on viimeinkin aikaa miettiä asiaa. Paljon on tullut jo kyselyjä hinnoistani, yms., mutta en ole tosiaan ehtinyt miettiä näitä asioita yhtään. Lisäksi minulla on viimeinkin aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnista ja jaksamisestani! Ladata akkuja oikein kunnolla! Aion selättää univaikeudet ja vatsaongelmat sekä hankkiutua sellaiseen rantakuntoon, että oksat pois! :)
Muistakaa, että jokainen on oman onnensa seppä. Uskokaa unelmiinne ja itseenne!
