maanantai 30. joulukuuta 2013

Uudet kujeet: lankkuhaaste

Hymyhuulet-facebook




AHHAHAHA! Ihana tuo Hymyhuulten kuva. :D

Mun kohdallani se "dieetti" alkoi tänään, kuten eilen jo uhosin. "Dieetti" siitä syystä, että en pidä tätä dieettinä. Dieetti viittaa monesti johonkin lyhytaikaisesti noudatettavaan ruokavalioon, yms. Minä pikemminkin palaan takaisin terveelliseen ruokavalioon ja terveellisiin elämäntapoihin (=RUOTUUN!). Löysäilyt on nyt löysäilty!

Jotta paluu arkeen ei olisi ollut liian jyrkkä, kävin jo eilen iltalenkillä miehekkeen kanssa. Pääasiassa käveltiin reippaasti, mutta hölkkäilin myös vähän ihan vain nähdäkseni miltä se tuntuu niin pitkän tauon jälkeen. Yllättävän hyvältähän se tuntui! :)

ILTALENKKI 29.12.2013
7 km
65 min
- 562 kcal (30 % rasvaa)
Keskisyke: 138 ; Maksimisyke: 177

Tänä aamuna uni olisi maittanut paremmin kuin hyvin. 7-8 h tuli unta palloon yön aikana. Alun perin oli tarkoitus lähteä aamulla kuntosalille, mutta se muuttui zumbaksi. Peilistä näkyi sen verran likaiset hiukset, että päätin kipaista lenkille. Kuntosali --> zumba --> lenkki :D Mutta niin se vaan joskus menee... suunnitelmat muuttuu ja olotilan mukaan on mentävä.

AAMULENKKI 30.12.2013
7 km
60 min
- 506 kcal (31 % rasvaa)
Keskisyke: 135 ; Maksimisyke: 159

Halusin testata, miten kunto on päässyt romahtamaan Liten aikana. Ennen Liteä suoritin juoksuohjelman, mutta Liten aikana en tehnyt juoksulenkkejä ollenkaan. Ja tulos on (tittiritittitiiiiii!!!), että jaksoin kuin jaksoinkin yhä edelleen hölkätä 30 min yhtäjaksoisesti! :) *happy* Oli pakko hölkätä melko hitaanlaisesti, koska en tiennyt, että miten jaksan. Eilisessä lenkissä sen sijaan hölkkäsin ehkä 5-10 min, mutta sykkeet kävivät korkealla, koska juoksin välillä melko lujaa (pimeät syrjäkadut ja laukkaava mielikuvitus = ei hyvä yhdistelmä). Kun vertaan näitä kahta lenkkiä, niin tulokset puhuisivat HIIT-lenkkien puolesta. Melkein niillä intervalleilla ja tasaisella köpöttelyllä saa samanlaiset (ellei jopa paremmat) tulokset kuin tuollaisella tasaisella hölkällä. HIIT kokeiluun ehdottomasti! Onko jollain teistä kokemusta HIIT-lenkeistä?

Törmäsin eilen 30 päivän lankkuhaasteeseen.

Pinterest.com
Ja minähän otin haasteen vastaan! Tänään suoritin Day 1:n eli 20 sekuntia lankkuasennossa. Ennätykseni on muistaakseni 90 sekuntia, joten alku menee varmaan suht. kivuttomasti. Kaikki harjoittelu on kuitenkin hyvästä, joten aloitan haasteen alusta asti. Lankku kehittää tasapainoa ja voimaa sekä keskivartalon lihaskorsettia (mm. sisempiä poikittaisia vatsalihaksia, syviä selkälihaksia ja hartioita). Otatko sinä lankkuhaasteen vastaan? ;)

Suklaat ovat nyt visusti poissa silmistä (niitä ajatuksia en tuohon litanniaan lisää, sillä se olisi valhetta). Sohvapöydällä näyttää olevan (miehekkeen jäljiltä) lakritsia, suolapähkinöitä ja Lion-patukoita. Aaaaargh. Ilkimys. Mutta en todellakaan sorru! Päätös on päätös ja se pitää! ;)

Mieheni valmistui insinööriksi, joten kävimme tänään syömässä välimeren ravintolassa. Otin välimerenlautasen (mielestäni aika terveellinen vaihtoehto --> salaattia, kanaa, halloumia, pitaa, viininlehtikääryleitä, ezmeä ja tzatzikia), josta en jaksanut edes syödä kaikkea. Kana oli ihan älyttömän hyvää - miten ne osaakin tehdä sen niin herkullisesti?! Nam!

Aloitin eilen taas veden juonnin. Hah! Kuulostipa järkevältä! :D Siis olen pistänyt merkille, että jos asiaan ei kiinnitä huomiota, veden juonti jää aivan liian vähäiseksi (sitten särkee päätä, huulet kuivuu, iho kuivuu, nälkäkin vaivaa, jne.). Jos juomansa veden määrää sen sijaan tarkkailee, niin sitä tulee juotua enemmän/tarpeeksi. Join eilen 2,5 litraa (tekee todella hyvää kuona-aineille ja kroppaan kertyneille nesteille) ja tänään olen juonut tähän mennessä 1,5 litraa. Näillä mennään! :)

Leppoisaa viikkoa! :)

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Täällä jälleen! :)

STILL ALIVE!

Huhhuh... onpas ollut takkuinen kuukausi (kuten tiedättekin). Vasta Pre-joulua (siitä kohta lisää) viettäessäni ja rakkaiden ystävien kanssa näitä viimeisen kuukauden tapahtumia kerratessani tajusin, että kuinka älyttömän stressaantunut, väsynyt ja kaikin puolin lopussa olen ollutkaan. Ystävä kysyi multa kuulumiskertomusteni jälkeen, että "Kuinka sinä jakselet?" ja vastasin itkua niellen ja huulta purren, että "Hyvin." Jos olisin puhunut tuntemuksistani enää yhtään enempää, niin padot olisivat auenneet (ja kun ne minun kohdallani aukeavat, niin siitä ei kuulkaas tule loppua ollenkaan! :D). Oli näin jälkeen päin ajateltuna erittäin viisas päätös jättää kaikki dieettiin liittyvä tauolle. Ei stressiä stressin päälle.

Mutta nyt tuntuu, että mieli on paljon parempi, olo on levänneempi kuin aikoihin ja hyvinvointiasiat ovat jälleen polttavina mielessä. Salilla olen käynyt nyt kerran ja suureksi onnekseni sain todeta, että ranne on parantunut!!! Jippiii!! Tästä se taas alkaa ;) Olen myös käynyt testaamassa nastalenkkareitani ja ne toimivat kuin unelma! Hah, nyt ei enää liukkaat kelit pelota!

Ennen joulua minulla oli vähän vapaata töistä. Menin kotipuoleen viettämään Pre-Joulua. Olen yleensäkin tämän kolmivuorotyön takia ihan sekaisin päivistä, joten ei tuottanut mitään ongelmia leikkiä, että Joulu olisikin ollut jo viikonloppuna. Ihan täydestä meni! :) Ja olipas se rentouttavaa! Kaivoin kutimet esille ja neuloin parille kaverille sukat joululahjaksi. Tarkoitus oli hoitaa tuo alta pois jo aiemmin, mutta sitten en tuon ranteen takia pystynytkään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Ja nyt oon niin innostunut käsitöistä, että kävin ostamassa mattokuteita ja maton virkkaus on käynnissä! Saapa nähdä mikä siitä tulee... vielä en mene takuuseen. :D

Oikea Joulun aika menikin ihan töissä. Tiistaiaamusta lauantaiaamuun siellä aikaani kulutin. Lopussa kiitos seisoo ja niin myös tässä tapauksessa! Mulla on nyt jouluaherrukseni ansiosta mukavasti vapaata tiedossa! Käyn ensi viikolla tekemässä vain 15 tuntia töitä (aamupätkä ja yö, yök.. inhoan tuota yhdistelmää)! Jihuu! :) Runsaasti vapaata aikaa tiedossa! Aerobisia (jotta saadaan joulun aikana mahdollisesti tulleet herkkukilot katoamaan), lihaskuntotreeniä (uudet suunnitelmat tulostettuna) ja ryhmäliikuntatunteja (mukavaa vaihtelua) ainakin tiedossa! :)

Ja kuten useimmilla, myös minulla joulu meni melko vallattomaksi herkutteluksi. Kaikkeen kuitenkin kyllästyy jossain vaiheessa ja minulla ei ainakaan tee enää yhtään mieli mitään jouluruokia! Yök! Salaatti sen sijaan maistuu paremmalta kuin aikoihin ja hedelmät + rahka ovat herkkua! Nam! Vaihtelu virkistää. :) Tänään sorrun vielä syömään suklaata - avattu konvehtirasia on tuossa sohvapöydällä. Avaamattomat paketit menevät jemmaan. Huomisesta lähtien alkaa nimittäin tämän tytön kevyempi ruokavalio.

Unelmakroppa-operaatio on saanut uutta tuulta purjeisiinsa ja projekti jatkukoon! Vuosi 2013 oli elämäntapamuutoksen vuosi ja suunta selvästi parempaan. Vuosi 2014 tulee jatkamaan samaa linjaa - lähiaikoina paljastan toimintasuunnitelmani uudelle, terveelliselle vuodelle. :) Täytyy hioa myös joku terveellisiin elämäntapoihin liittyvä Uuden Vuoden lupaus loistoonsa. :)

Tämä päivä vielä hunningolla - huomenna uudet kujeet! ;)

lauantai 14. joulukuuta 2013

Valoa tunnelin päässä

Vihdoin on elämä alkanut hymyilemään vähän ja asiat alkavat edes joiltain osin rullailemaan eteenpäin! On nimittäin tuntunut siltä, että elämä on jumittunut eikä mikään etene. Ranne on ollut kipeänä, ystävä edelleen teholla - flunssakin on yrittänyt pukkia päälle. Ja entäs sitten se joulustressi?! Laitan tavaroita (mm. joulupostikortit) piiloon/talteen kissoilta ja aina vannon itselleni, että "Tämä on kyllä niin looginen piilopaikka, että varmasti muistan!" Ja kuinkas sitten käykään, kun tarvitsisin näitä piilotettuja asioita?? Ei mitään hajua, minne ne olen laittanut! :D Pistän kyllä tämän sekoilun aivan täysin joulustressin piikkiin. Minusta on kuoriutunut todella hajamielinen hölmö.

Nyt on joulupostikortit kirjoitettu ja lähetetty, ja melkein kaikki lahjat on hankittu. Enää pitäisi hoitaa paketointi ja viimeistely - piece of cake! :)

Entäs sitten tämä kipupotilas nimeltään Ranne? No, se on vieläkin kipuillut, jos olen nostanut jotain raskaampaa tai tehnyt äkkinäisiä liikkeitä. Mutta tänään nostin kokeeksi kaupassa raskasta ostoskoria tuolla vasemmalla kädellä ja arvatkaas mitä - siihen ei enää sattunutkaan!! Jeeeee!!! Ensi viikolla sali kutsuu tätä neitokaista! Maanittelee seireenin tavoin jo nyt viikonloppunakin, mutta huomenna mulla on pätkäaamu + yövuoro, joten ei pysty. Täytyy nukkua. Mutta ensi viikolla!! Odotan niiiiiin innolla! Hirveät vieroitusoireet...

Toinen kiva juttu, joka minua puskee eteenpäin elämässä on joululahja, jonka ostin tänään itselleni. Ostin nimittäin viimeinkin ne nastalenkkarit! Whiiiiii!! Sovitin kolmet erimerkkiset kengät ja päädyin lopulta Haglöfsin kenkiin. Ne tuntuivat kaikista parhaimmilta. Sarvan materiaali oli jotenkin liru. Icebug oli selvästi tukevamman oloinen, mutta silti Haglöfs oli vielä paremman tuntuinen. Ensimmäisissä Haglöfseissä oli joku sauma, joka painoi jalkaani todella kipeästi ja olin kallistumassa jo Icebugiin, mutta sitten myyjä tuli paikalle ja sanoi, että ongelma voisi kadota ihan vain kenkäparia vaihtamalla. Tein näin. Toisessa jalassani oli bugi ja toisessa löfsi - löfsi vei voiton! :) Nyt kun vielä ehtisin joskus sinne lenkille, niin pääsisin testailemaan, kuinka jarrut pelaa :D



Kolmas kiva juttu tälle päivälle oli, kun törmäsin Voimariiniin! Näin hänet ja mietin, että "onkohan tuo...", sitten huomasinkin jo kävelleeni hänen luokseen, tuijottavani häntä ja sanovani "Voimariini!?" :D Hänhän se oli! Rupateltiin pieni tovi ja määpäs sain Voimariinilta halin! :) Mieheni sanoi myöhemmin, että näytettiin niin tuttavallisesti siinä käyttäytyvän, että hän luuli meitä joksikin entisiksi opiskelukavereiksi. Hihihi! :)

Mulla on muuten täällä tällä hetkellä kokeileva keittiö käynnissä. Inspiroiduin Rimpulan kokeiluista niin kovasti, että päätin itsekin kokeilla uusia juttuja. Tässä vaiheessa en paljasta enempää. Kerron sitten oliko huti vai hitti :D

Teholla oleva ystävä (näillä näkymin) tulee jäämään eloon, mutta on kyllä joutunut maksamaan siitä todella kovan hinnan ja edessä on pitkä kuntoutuminen eikä elämä palaa enää koskaan ennalleen. Surettaa hänen kohtalonsa. Hänellä on vielä henkisesti raskaat ajat edessä... :(

Mutta elossa ollaan ja valoakin tunnelin päässä. Mukavaa viikonloppua! :)

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Lamaantunut

Kuinka osuvasti voikaan yksi ainoa adjektiivi kuvata sitä olotilaa, joka minulla on ollut viime päivinä. Lamaantunut. Juuri sitä minä olen ollut.

Jostain kumman syystä minä tunnun elävän tällä hetkellä onnettomien tähtien alla. Elämä vastustaa. Ja silloin, kun se vastustaa tarpeeksi paljon, se myös pysäyttää. Mutta vain joksikin aikaa, jos jotain positiivista haluammme asiasta löytää.

Ensin siis joutui ystäväni teho-osastolle. Sitten minä kaaduin liukkaalla kelillä ja loukkasin ranteeni. Ranne kipuilee edelleen enkä näin ollen vieläkään ole päässyt treenaamaan. Välillä on tullut syviä epätoivon hetkiä, joina olen miettinyt, että joudunkohan vielä hautaamaan koko PT-unelmani. Juuri, kun se olisi ollut toteutumaisillaan...

Ihan niinkuin näissä asioissa ei olisi jo ollut muka tarpeeksi, niin tähän tuli sitten vielä erään tuttavan kuolemakin. Kuolema tapahtui todella yllättäen ja nopeasti. Häneltä jäi elämä kesken. Ei tätä voi käsittää... Elämä osaa kyllä olla todella epäreilu. :'(

we<3it
Kaikesta tapahtuneesta huolimatta yritän pysyä positiivisena. Yritän malttaa olla rasittamatta rannettani, jotta se palautuisi ennalleen. Aikahan se on, joka parantaa, jos parantaa. Ei siis auta muu kuin odottaa...

we<3it



Tuo kuolintapaus ja ystävän teholle joutuminen ovat muistuttaneet siitä, kuinka haurasta elämä on. Koskaan ei tiedä, milloin viimeinen päivä koittaa. Meidän tulee nauttia elämästä ja läheisistämme. Meidän tulee arvostaa toisiamme. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen.




Minun Liteni on nyt tällä hetkellä virallisesti jäähyllä - treenit olivat niin suuri osa sitä ja niitä en pysty nyt täysillä tekemään. Elän päivän kerrallaan ja jatkan liteä sitten, kun kykenen. Nyt on levon ja itsestä huolehtimisen aika. Ensi viikolla aion käydä juoksemassa juoksumatolla - näen miten kunto on päässyt liten aikana romahtaaan.

we<3it

we<3it