perjantai 29. marraskuuta 2013

Aina ei asiat mene niin kuin Strömssössä...

Elämä on... välillä! Kuten viime kirjoituksessani kerroinkin, aion nyt vähentää stressiä kuuntelemalla kroppaani ja muutenkin tätä olotilaani. Jos paahtaa vain menemään tukka putkella ja pää kolmantena jalkana, niin kyllä se kroppa pistää jossain vaiheessa jarrut pohjaan.

Minun ystäväni on ollut nyt viikon ajan teho-osastolla eikä hänen selviytymisestään ole mitään takeita. Huoli on suuri ja ensimmäiset päivät menivät melkoisessa sumussa/itkeskellen. Jos olisin tuossa tilassa vielä pakottanut itseni salille ja töihin ja sitä ja tätä ja tuota, niin en varmaan olisi jaksanut kohta enää mitään. Kaiken lisäksi nukuin nuo ensimmäiset yöt todella huonosti. Heräsin kyllä maanantaiaamuna klo 5:45 lähtiäkseni treenaamaan, mutta huomattuani, että mieli oli maassa ja sänky houkutti huomattavasti enemmän, kömmin takaisin nukkumaan ja nukuin univelkoja pois. Tekipä hyvää! Olo oli heti paljon parempi ja jaksoin mennä töihin pää pystyssä. Eräänä aamuna olo oli jopa niin hyvä/levännyt, että kävin salilla. Ja olihan se ihanaa! Voi että!!! :)

Keskiviikkoiltana kävin ystävien kanssa katsomassa ShoWhat-esityksen. Jarkko Valtee ja Osku Heiskanen pistivät parastaan! Ihanat diivamme! He ovat kyllä taitavia! :)

Eilen oli ihan kauhea pääkallokeli ja mietiskelin, että bussi on ehkä kaikista turvallisin menopeli työmatkalle. EREHDYIN! Kun astuin bussista ulos, kaatua mätkähdin maahan. Aluksi siinä istuskellessani tuumasin, että kaikki hyvin (jalat liikkuu ja pääkään ei käynyt mihinkään), mutta sitten kun nousin ylös niin!!! Vasempaan ranteeseen sattui ihan tajuttomasti! Olin ilmeisesti ottanut kädellä vastaan. Menin työpisteelle ja kerroin tilanteen. Esimiehen ohjeistuksesta menin käymään päivystyksessä. Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni röntgenissäkin! Luut ehjät ja käsi on vain venähtänyt eli kipu on lihasperäistä. HUH! Kaksi päivää saikkua ja viikonloppuna pitäisi pystyä töihin... Toivotaan!

Yksikätisen elämä on kyllä melko hankalaa! Ihan yksinkertaiset asiat tuottavat hirveästi ongelmia! Solmun aukaisu, vetoketjun aukaisu/kiinni laittaminen, housujen riisuminen/pukeminen, vessassa käynti, tv:n kimppuun hyökkäävän kissan nostaminen alas tv-tasolta... Ja mitä yksikätisenä voi tehdä kotona? Lukeminen ei oikein onnistu, kun ei pysty löhöasennossa kannattelemaan kirjaa nenän edessä; kotityöt voi unohtaa aivan tyystin; neulomiseen tarttee kahta kättä.. Lopulta päädyin linnoittautumaan tv:n eteen. Edes jotain iloa sentään.

Tänään olisi ollut luvassa käsitreeni! Voi surku!!! Kyllä harmittaa!! Mutta jos ei kädessä pysy edes 650g painoinen kaurahiutalepaketti, niin mitenkähän sitten nuo 8 kg käsipainot?! :D Joooo, unohtaa sai semmoiset. Kävin sitten vähän lohtushoppailemassa:
Leadershopin ostoksia
Leadershopista hain itselleni rannetuet, treenijuomaa sekä ihania Nutmix-patukoita! Rannetuet (tai ainakin sen yhden tuohon vasempaan ranteeseen) taidan ottaa käyttöön heti, kun mies tulee kotiin ja avaa tuon pakkauksen.

Aleksi 13:een minut magneetin lailla veti seuraava mainos:
Eli tuollaisen ihanan velourasun ostin löhöpäivieni ratoksi. Ihanan värinen! :) (pahoittelen kuvan huonoa laatua).

Tällä rammalla ranteella ei paljon treenailla, joten täytyy nyt yrittää levätä viikonlopun ajan. Toivottavasti maanantaina olisi jo ruista ranteessa sen verran, että pääsisi tekemään sen käsitreenin. Nyt olisi kiva käydä kävelyllä raittiissa ulkoilmassa, mutta eihän tuolla tosiaan pysy pystyssäkään! Enempää en halua itseäni teloa...

Olkaahan ihmiset varovaisia, kun liikutte noilla jäisillä teillä (olipa se kulkuväline mikä tahansa)! :)

lauantai 23. marraskuuta 2013

Into piukeena kohti tulevia haasteita!

Viimeinkin on tullut aika paljastaa teille, että mitä kummaa olen puuhastellut parina viime päivänä. :)

Muistatteko, kun mainitsin tässä syyskuun lopulla kirjoittamassani kirjoituksessa, että minulla oli erittäin valaiseva viikonloppu, jolloin pohdiskelin unelmiani ja tulevaisuuttani? En tuolloin vielä uskaltanut valottaa aihetta yhtään enempää, koska koko suunnitelma oli vasta ajatustasolla/lapsenkengissä. Suunnitelmat ovat pikku hiljaa tässä parin kuukauden aikana muuttuneet hahmotelmista todellisemmiksi, ihan oikeiksi suunnitelmiksi. Halusin kuitenkin odottaa, että homma pärähtää ihan tosissaan käyntiin ennen kuin kerron siitä julkisesti.

Minulla oli siis kaksi vapaapäivää, jotka kulutin tällaisen hyvin mielenkiintoisen aiheen parissa:



Aloitetaanpa alusta... Kaikki oikeastaan lähti siitä, kun Superdiettien aikana koin suunnatonta onnistumisen riemua painon lähtiessä laskuun ja peilikuvan muuttuessa. Uudet, terveellisemmät elämäntavat tekivät minusta energisemmän ja onnellisemman. Hurahdin uusiin elämäntapoihini aivan täysin. Olin onnellinen siitä, kun ammattilaiset tekivät minulle toimivan ruokavalion ja liikuntasuunnitelman, joiden avulla pääsin lievästä ylipainosta normaalipainoon. Syttyi kipinä! Siinä olisi minun unelma-ammattini! Työ, jota jaksaisin tehdä elämäni loppuun saakka. Tervellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja hyvinvointiin liittyvistä asioita tuli minulle intohimo. Olisi ihanaa joskus työskennellä näiden mielenkiintoisten asioiden parissa, ja auttaa ja kannustaa ihmisiä elämäntapamuutoksissa, liikkumisen aloittamisessa, painonpudotusasioissa, jne. Päätin, että JOS onnistun pääsemään lievästä ylipainosta normaalipainoon, osallistun jonain päivänä Personal Trainer-koulutukseen. Aloin pistää rahaa sukanvarteen tätä tulevaisuudessa tapahtuvaa investointia varten.


Ja en vieläkään oikein käsitä tätä, mutta NYT minä toteutan tuota unelmaani! Kouluttaudun nimittäin Personal Traineriksi! Ensimmäinen askel unelman toteuttamisessa oli Hyvinvointivalmentaja-koulutus (Trainer4You). Ja tuo koulutus on nyt siis onnellisesti takana päin! :) En voi lakata hymyilemästä, kun olen niin into piukeena täällä!

Koulutusta oli perjantaina klo 12-20 ja tänään klo 9-17. Koulutuksessa avattiin hyvinvoinnin kokonaiskuvaa sekä fyysisen hyvinvoinnin osatekijöitä. Tiivis, selkeä tietopaketti. Osa asioista oli kertausta, mutta opin myös aivan uusia asioita. Ihanan avartava kokemus! Sain rutkasti lisämotivaatiota tähän omaan Unelmakroppa-projektiini. :)

Koulutuksessa oivalsin olevani ravitsemusasioissa ihan oikeilla jäljillä. Syön monipuolisesti, säännöllisesti ja terveellisesti. Oli mukava huomata, että tietääkin yllättävän paljon asioita. Ei ole Fitfarmin nettivalmennukset ihan hukkaan menneet. :)

Tajusin myös, että arkiaktiivisuuteni ja palautumiseni suhteen minulla on paljon petrattavaa. Arkiaktiivisuutta lisäämällä edistäisin mm. kulutustani sekä ehkäisisin kehoni rappeutumista (istumatyö on myrkkyä!). Lihakset palautuvat levossa ja (niin naurettavalta kuin se kuulostaakin) olen aina ajatellut, että lepopäivän täytyy olla totaalilepoa (siis sitä, että työpäivän jälkeen kaadut sohvalle viltin alle etkä tee yhtään mitään!). Näin ei kuitenkaan ole! Lepo voi olla myös aktiivista lepoa ja siltikin palauttavaa, esim. rauhallinen iltalenkki.

Lisäksi koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen ja ymmärsin liikkuuvuden merkityksen. Säännöllinen venyttely on tärkeää, sillä se lisää liikkuvuuttamme, palauttaa lihakset lepopituuteen (ja nopeuttaa siten palautumista) ja auttaa ehkäisemään rasitusvammojen syntymistä (lihaskireydet voivat aiheuttaa jopa rasitusmurtumia selkärangassa, HUI!). Silti täytyy myös muistaa, että liikkuvuusharjoitukset aiheuttavat mikrovaurioita lihaksissa, joten joogan, pilateksen, yms. intensiivisten venyttelytuntien jälkeen olisi hyvä pitää lepopäivä rankasta treenaamisesta. Minä voin rehellisesti (vaikkakin vähän nolona) myöntää, että laiminlyön venyttelyn monesti ajanpuutteen vuoksi, mutta tästä lähtien en sitä enää tee. Miten te muut? Tuleeko venyteltyä tunnollisesti ja tarpeeksi?

Opettelimme me vähän anatomiaakin, mutta se oli ihan vain pintaraapaisu. Minua hieman ahdistaa tuo anatomia tällä hetkellä, kun en vielä hahmota/muista, että mikä lihas lähtee mistäkin ja päätyy minnekin. Mutta sitä vartenhan tässä koulutuksessa nyt ollaan - ei niitä onneksi tartte etukäteen osata! :)

Tajusin myös kaiken edellä mainitun lisäksi, että tämä Lite on (valitettavasti) ollut minulle melkoista suorittamista. Ei se saisi olla niin! Pitäisi mennä enemmän oman fiiliksen ja olotilan mukaan eikä ottaa turhaa stressiä siitä, että saako kaikki viikon treenit suoritettua vai ei. Se vain ON totuus, että aika ei riitä kaikkeen. Minun kehoni suorastaan huutaa lihashuoltoa ja olisikin ihana mennä välillä esim. pilatekseen pitkästä aikaa. Nyt on ollut psyykkisellä puolellakin vähän rankkaa (väsymystä, stressiä, huolta läheisistä, yms.) ja se tarkoittaa sitä, että minun täytyisi olla itselleni armollisempi. Jos siis minun tekee mieli syödä jotain Liten ruokavalion ulkopuolelta joskus, niin voin sallia sen itselleni tietoisesti. Kun ravitsemuksen runko ja pohja on muuten kunnossa, niin ei sitä satunnainen herkutteluhetki kaada. Ja jos minua väsyttää, niin kyllä kolme treeniä viikkoon on riittävä määrä. Välillä on tärkeää nukkua univelkoja pois. Me ihmiset emme ole koneita. Elämä heittelee toisinaan miten sattuu eivätkä asiat mene suunnitellulla tavalla. Elämän ei tarvitse olla suorittamista, vaan on ihan sallittua nauttiakin siitä välillä. Kerranhan täällä vain eletään! EI STRESSIÄ STRESSIN PÄÄLLE!

Nälkä kasvaa syödessä ja odotan innolla seuraavaa koulutusta! Nyt aion iltapuhteena alkaa lukea koulutuksesta saamaani opusta ja kertailla läpikäytyjä asioita, kun ne ovat vielä tuoreena mielessä. :)

P.S. Ai niin! Body Actionin paketti tuli! Jeeeee! Olen nyt superonnellinen (pinkin) 6-Pack Fitness bagin sekä uusien Better Bodies-pökien omistaja! :)

maanantai 18. marraskuuta 2013

Puntarilla pönötystä ja mittanauhalla hulmutusta

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

No niin, nyt minulla sitten on aikaa tehdä tällainen pikapäivitys, kun on ne ruoat jo valmiina. :) Kävin tänään salilla ja siellä minua alkoi mietityttää yksi liike, kun kaksi ihmistä teki sen melkein peräkkäin samalla tavalla (minun käsitykseni mukaan virheellisesti).

Eli kyseessä on ylätaljalla leveä eteen. Näin tosiaan tänään salilla pari tyttöä, jotka tekivät ylätaljalla liikettä niin, että he heijasivat selkäänsä todella paljon taakse päin. Minä muistelin, että ohjeissa sanottiin, että tarkoitus olisi pitää selkä kuitenkin nimenomaan suorassa. Oli ihan pakko kotona googlettaa kyseistä liikettä. Tässä mies opastaa todella hyvin, miten liike tehdään oikeaoppisesti ja hän näyttää videon alussa, miten EI SAA tehdä eli ei hyödytä heijata itseään hervottomasti taaksepäin.



Punnitustulokset (vertailu viime viikon tuloksiin):
Paino 58,6 kg (-0,4), BMI 23,8
Kehon rasvaprosentti 36,4 % (-0,3 %)
Luustolihasprosentti 26,2 %
Sisäelinrasvan taso 5

Viikossa tapahtunut muutos --> rasvaa on palanut! Jee! :)

Mittanauha-mittaukset (vertailu neljän viikon takaisiin mittoihin):
rinta 84 cm
rinnan alta 72 cm (+2 cm?! Whattaaa???)
vyötärö 67 cm
napa 73 cm (-1 cm)
peppu  99 cm
reisi 57 cm
hauis 28 cm

Ei hirveästi eroja mittaustuloksissa, mutta mitä ihmettä?? Mun ympärysmitta rinnan alta on kasvanut?! No, ei kai siitä mitään haittaakaan ole.. Jos se olis vaikka lihasta? :D

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kuusi viikkoa liteä taputeltu jo! :)

Hei, se on nyt sitten jo kuusi viikkoa Liteä takana! Wou! Aika on mennyt kuin siivillä! :) Ja paljon on tullut opittua - niin itsestäni kuin harjoittelusta ja ravitsemuksestakin. Kuuteen viikkoon mahtuu 24 kuntosalitreeniä, joista minä olen suorittanut JOKAISEN!! Ihan huikeeta! Etukäteen olin vähän sitä mieltä, että en kyllä mitenkään ehdi tehdä neljää treeniä viikossa - ja tässä sitä ollaan! :)

Oi, nyt on hyvä fiilis! Kaikki viikon harjoitukset on onnellisesti takana päin! Musta on tullut jonkin sortin treenihullu. Odotan aina innolla seuraavia treenejä eikä minua (aamutorkkua!) haittaa edes se klo 5:45 herätyskään! :) Tänään oli habaa vuorossa. Kuulokkeissa raikasi Within Temptation! Saan juuri sopivasti angstia ja energiaa heidän musiikistaan >:)

Ensi viikosta on taas tulossa ihan älyttömän kiireinen, mutta silti hyvin mielenkiintoinen! Olis tosi helppo jättää vaikka kaikki ensi viikon treenit väliin vedoten viikon kiireisiin ja kaikenlaisiin menoihin. Mutta minä en halua! Oon tähänkin asti suorittanut kaikki treenit, vaikka olen ollut väsynyt ja työvuorot ovat olleet välillä aika raskaita - suoritan ne myös nytkin! Onpahan vähän haastetta! ;)

Minulla oli tänään vapaapäivä! En meinannut viime yönä saada millään unta (syy siihen selvisikin sitten jälkeen päin - täysikuu mollottaa taivaalla) ja aamulla olisin erittäin mielelläni torkutellut oikein olan takaa. Mutta soli treeniaamu, joten ylös, ulos ja salille! Ja olipas ihan hullu tuuli ulkona - mitä se tuolla lailla riehuu?! Salilla sain treenata rauhassa ja kaikki käsipainot ja vinopenkitkin olivat paikallaan. Oli kyllä kivvaa!! :)

Tein tänään hyvän työn, kun tein useamman päivän sapuskat valmiiksi! Oi, nyt oon kyllä ylpeä itestäni! Huomenna voin vain mennä salille ja lähteä huoletonna töihin - ei tartte stressata ruoasta. Sama homma vielä tiistainakin! :)

Kylläpä itketti! Ei minua siis, mutta näitä kesäkurpitsa-kavereita kyllä!

Ihanan värikkäitä aineksia ruokaan <3

Porsaan sisäfilettä, porkkanaa, perunaa, kesäkurpitsaa, tomaattia ja sipulia, NAM! :) Kiitos liteläiselle vinkistä! <3
Tein siis sitä eilistä paistosta, mutta kesäkurppanatkin pääsivät tällä kertaa messiin. Sitten tein tuollaista paistosta, jossa on porsaan sisäfilettä, perunaa ja kasviksia - oli hyvää! Ja kolmantena ruokana tein vielä jauheliha-kukkakaalimuusisörsseliä. Ostin Lidlistä sellaisen tosi kätevän ison siivilän, jonka voi laittaa pesualtaan ylle. Siinä oli helppo itketyttää nuo kurpitsat. Suosittelen! :)

Niin juu, ja eilen kävin Leadershopissa hakemassa läjän proteiinipatukoita, joten välipalat on myös turvattu nyt vähän pidemmäksi aikaa! :)

Ja ihan pakko vielä tähän loppuun hehkuttaa, että löysin uuden proteiinipatukka-ihastuksen!!! Vai riittääköhän edes "ihastus" tätä kuvaamaan? Ehkä tämä onkin rakkautta... joo, niin onkin! Rakkautta ensipuraisulta! Kyseessä on Leaderin So Lo-Carb Nutmix-patukka, ihan mielettömän hyvää! <3 Maistuu vähän kuin snickersille tai marsille tai... aaah! <3 Huomenna on töissä täytekakkupäivä. Muut syövät kakkua ja minä mutustan nutmixiä, omnomnom! <3



Nyt yrittämään nukkumista nutmixin kuvat silmissä. Öitä! :)

P.S. Kyllä se on RAKKAUTTA sydämistä päätellen. :D

lauantai 16. marraskuuta 2013

Elämä on...

Huh, tappavasta viikosta selvitty! :) Oli kyllä ihan oikea päätös, kun en ottanut turhaa stressiä tuosta ruokapuolesta. Tein pääasiassa ruoat niin, etten punninnut niitä - nopeutui homma huomattavasti.

Ihan uskomatonta, kuinka aika rientääkään! Jo (päivää vaille) kuusi viikkoa Liteä takana!! Ollaan siis reilusti yli puolivälin. Jee! En ole hirveästi mietiskellyt Liten jälkeistä elämää. Syy tähän on varmaan se, että alitajunnassani tiedän mitä teen. Aion jatkaa kutakuinkin Liten ohjeilla, mutta löysään elämäntilanteen mukaan. Jos esim. on kiirettä ja ihan hullut työvuorot, niin kyllä vähempikin salilla käynti riittää. Ruokapuolelle aion lisätä ainakin lohen - sitä on ikävä! Tänään olisi ollut Prisman pihalla loimulohta (aaaaah!) myynnissä, mutta koska lohi ei kuulu nykyiseen ruokavaliooni, en voinut sitä ostaa.

Olen tunnesyöjä ja olen kyllä niiiiiiin iloinen, että elämä on ollut Liten aikana (pienestä stressistä huolimatta) aika tasaista. Ei ole sitten ollut mitään suurempia houkutuksia mieliteoille... Siis viime päiviin asti. Tällä viikolla sain tietää, että minusta levitetään täysin valheellisia juttuja ja minusta puhutaan p*skaa selkäni takana. Eräs ihminen on ahdistavan kiinnostunut tekemisistäni ja puhumisistani - ihan sama mitä teen, teen aina hänen mielestään jotain väärin ja sitä sitten puidaan minun poissaollessani. Tämä tilanne on vienyt minulta yhtenä yönä jopa yöunet. Lisäksi olen ollut aika ahdistunut, stressaantunut ja raivoissani moisesta kaksinaamaisuudesta. :( Toivoisin vain, että kyseinen henkilö jättäisi minut rauhaan. Olisi mieluummin vaikka niin kuin minua ei olisi olemassakaan. :( Joka tapauksessa, tämän tilanteen aiheuttamat tuntemukset ovat saaneet minussa aikaan kaikenlaisia mieliteko-ajatuksia. Tekisi mieli lohduttaa oloani suklaalla, irtokarkeilla, sipsillä.. jollain hyvällä! Mutta tämä johtuu vain ja ainoastaan tästä olostani ja koska tunnistan ongelman, taistelen sitä vastaan. En sorru vanhoihin tapoihini (lohtusyömiseen), vaan päätän, että nyt ei tähän vipuun haksahdeta! Piste! Mutta täytyy sanoa, että "Elämä on..." :/

Onneksi ensi viikolla tapahtuu eräs ihan järisyttävän mukava asia ja siitä saan varmasti lisää energiaa ja iloa elämääni. Saan vähän muuta ajateltavaa - valoa tunnelin päähän. Mikä se asia on? Sitä en vieläkään paljasta. Soriiii! Mutta saatte kuulla ensi viikolla siitä varmasti ihan kyllästymiseen asti! :)

Treenit ovat kulkeneet todella hyvin! Painoja on saanut lisätä ja fiilis treenatessa on ollut hyvä! Jee! Mii laik! :) Huomenna pääsenkin viikon viimeisen harjoituksen kimppuun! Ja sehän onkin (jos ette oo vielä kuulleet) minun LEMPITREENINI!!! Toivottavasti tällä kertaa olisi kaikki käsipainot ja vinopenkit saatavilla. Niin juu ja oma musiikkikin kulkee nykyään aina mukana salilla puhelimessani. Löysin ratkaisun pulmaani (suuri puhelin vs pieni hauis) ja se tulee tässä:

Kuva täältä
Tilasin pari viikkoa sitten Gazozilta tällaisen paidan, jossa on vetoketjulliset taskut. Puhelin kulkee taskussa treenin ajan. Kätevää! :)

En oo muistanut tällä viikolla ottaa itsestäni mittanauhamittoja, mutta puntarilla sentään älysin pyörähtää. Tuloksia:

Punnitustulokset (vertailu viime viikon tuloksiin):
Paino 59,0 kg (-0,8), BMI 23,9
Kehon rasvaprosentti 36,7 % (-0,3 %)
Luustolihasprosentti 26,2 %
Sisäelinrasvan taso 5

Paino putosi viikossa 800 g ja ilmeisesti se oli rasvaa (rasvaprosentti pieneni ja lihasprosentti pysyi samana). Jihuu! :) Tällaiset tulokset kyllä motivoivat suuresti! Entistä suuremmalla tarmolla vaan eteenpäin!

Ai niin muuten! Tilasin tällä viikolla tavaraa Body Actionista!! :) Tilasin:
Kuva täältä
Ihanat Better Bodiesin Baggy Soft Pant-housut! Näyttävät ainakin kuvan perusteella todella mukavilta ja rennoilta.

Kuva täältä
Ja VIIMEINKIN (!!!) saan ikioman 6-pack bagin! Ja mikäpä muukaan väri voisi olla kyseessä kuin pirteä pinkki ;)

Tulisipa tuo paketti pian! Haluan päästä testaamaan ostoksiani :)

Tänään tein ruoaksi tällaista paistosta, johon sain eräältä Lite-ryhmäläiseltä ohjeen. Jouduin tosin hieman soveltamaan, koska meillä ei ollutkaan kesäkurpitsaa (kyllä, sitä entistä inhokkiani!) jääkaapissa. Tein sen siis niin, että paistoin jauhelihan (ja maustoin sen), lisäsin sekaan sipulin ja kuullotin, lisäsin mukaan vielä pilkottua paprikaa, tomaattia, porkkanaa ja kurkkua ja paistoin vielä vähän aikaa. Sitten lopuksi koko satsi uunivuokaan ja juustoa (Polar 5%) päälle. Uuniin 200 astetta, kunnes juusto on saanut väriä. Oli hyvää! Huomenna teen samaa ruokaa lisää, mutta kesäkurpitsan kanssa! :)






Rentouttavaa viikonloppua! :)

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Aika vs ruoka -kriisi!

Puuuh! Oon jotenkin tosi kyllästynyt nyt tähän jatkuvaan kokkailuun. Siis kun tuntuu, että ihan koko ajan saa olla tekemässä jotain ruokaa. Ei siinäkään mitään, jos olis aikaa sille, mutta kun ei oo. :(

Ensi viikosta on tulossa ihan TAPPAVA!! Kauhistuttaa jo etukäteen..

MA herään klo 5:45, 6:30 olen salilla, tuun kotiin, teen ruokaa, meen töihin, tuun illalla kotiin, syön iltapalan ja meen nukkumaan. Ja jossain välissä aamulla klo 10 jälkeen pitäis vielä ehtiä käydä kirjastossakin.
TI herään 5:45, 6:30 olen salilla, tuun kotiin, teen ruokaa, meen töihin, tuun illalla kotiin, syön iltapalan ja meen nukkumaan.
KE herään 5:45, 6:30 olen salilla, tuun kotiin, teen ruokaa, meen töihin, tuun illalla kotiin, syön iltapalan ja meen nukkumaan.
TO herään 5:30, syön aamupalan ja pakkaan eväät, meen töihin (työt alkaa 6:50) tekemään aamupätkän, tuun kotiin ja meen nukkumaan, herättyäni teen ruoat, meen töihin.
PE pääsen töistä klo 7, tuun kotiin ja syön aamupalan, meen nukkumaan, herättyäni teen ruokaa ja meen töihin.
LA pääsen töistä klo 7 ja tulen kotiin ja syön aamupalan, meen nukkumaan.... Ja vasta sitten on ihan kunnollista vapaa-aikaa itselle.

Olenkin miettinyt, että miten ratkaisisin tämän ruokaongelman. Oon ollut niin tunnollinen tähän asti, että olen aina punninnut kaikki ruoka-aineet ja sitten jos oon tehnyt vaikka ison satsin jotain ruokaa, niin oon kaatanut sen ruoan lopuksi kippoon puntarin päälle ja jakanut sen takaisesti eri annoksiin. Nyt taitaa kyllä tuommoset nipotukset jäädä pois! Mä en yksinkertaisesti jaksa enkä ehdi. Pääasia kai, että on sitä ruokaa ees suurinpiirtein oikea määrä.

Ensi viikonloppuna täytyy tehdä jotain pakastettavia ruokia, ehdottomasti. Mulla kun ei oo nyt pakkasessa mitään, niin on PAKKO tehdä ruokaa. Mutta sitten jos siellä olis joku ruoka pahan päivän varalle, niin voisi ottaa jonku aamun edes vähän rennommin.

Nyt äkkiä nukkumaan, että jaksaa huomenna mennä tuli persiin alla...

Rennompaa viikkoa kaikille muille! :)

torstai 7. marraskuuta 2013

Vapaata syöntiä ja paluu arkirutiineihin

Vapaasyöntipäivä meni niin nopeasti, että suhahdus vain kävi! Tuli syötyä todellakin VAPAASTI ja vaikka mitä hyvää (riisipuuroa, paahtoleipää, suklaata, irtokarkkia, sipsiä, muumilimukkaa, pizzaa..). Seuraavana päivän turvotti ja vatsa oli kipeänä (paha saa palkkansa, kjäh kjäh kjäh). Ja nyt tein kyllä syntiä!! Mun vapaat syönnit jatkuivat nimittäin vielä sunnuntaillekin! Menin käymään ystävän luona tupareissa ja hän oli ihan sitä varten tehnyt pannukakkua ja hankkinut mutakakkua ja... Eli otin pikkiriikkisen köntsän mutakakkua ja yhden palan pannaria.

Mutta kerronpa hieman tarkemmin viikonlopusta. Lauantaiaamuna heräsin pirteänä ja kävin tekemässä salilla viikon viimeisen treenin. Salilta kotiuduttuani nautiskelin riisipuuroa marjojen ja mehukeiton kanssa! Nam nam!


Riisipuuroaaaaa! <3

Päivä jatkui rennoissa merkeissä lehtiä lueskellen ja herkutellen, tottakai! Muutama boksille pölyyntymään jäänyt Olipa Kerran-jaksokin tuli katsottua. Välipalaksi söin paahtoleipää, jossa oli päällä sipaisu oivariinia ja maksamakkaraa. Päivän pääruokana oli pizzaa! Oi että, Da Max ei petä ikinä! :) Illalla koko komeuden kruunasivat irtokarkit ja sipsit sekä MUUMILIMUKKA! En kyllä paljoa jaksanut syödä. Ja jännä juttu, mutta ei ne karkit ja sipsit niin hyviltä maistuneetkaan kuin mitä muistelin.

Lukemattomien lehtien pinon antia! :)

Paahtoleipää maksamakkaralla :p
Kinkku-ananas-majoneesi-pizza, slurps!

Ah <3
 Sunnuntaiaamuna oli hiilarikrapula. Jatkoin lukemattomien lehtien lueskelua ja chillailin sängyssä pitkään. Sitten kävin siellä kaverin luona tupareissa ja sen jälkeen menin illalla käymään Hukassa ystäväni kanssa. Hukassa oli Halloween-hullutukset ja sai viedä kaverin sinne tutustumaan. Kannatti! Minun kaveristani tuli hukkalainen! Jeij! :)


Naisten pukuhuone



Paluu arkeen on ollut ihana! Vielä tämän vuoden alussa kuvittelin, että minulle ei yhtään sovi mitkään tiukat ruokavaliot, mutta kattia kanssa! Nyt vapaasyöntipäivän jälkeen oikein odotin näitä tuttuja, turvallisia ja terveellisiä pöperöjäni! Aijaijai! :)

Uusi viikko (Liten viides) on lähtenyt käyntiin kahdella yövuorolla. Maanantaiaamuna olin niin reipas, että kävin heti kukon kiekaisujen aikaan salilla tekemässä 1. treenin. Kylläpä oli virtaa kuin pienessä kylässä! Tankkauspäivästä... anteeksi, korjaan, vapaasyöntipäivästä oli ilmeisesti hyötyä ainakin energiatasojen suhteen! Ja kun aamutreeni oli hoidettu alta pois, niin kylläpä kelpasi kelliä höyhensaarten pehmeillä höyhenpatjoilla. ;) Tiistaihan meni sitten ihan täysin nukkuessa. Tulin klo 7:30 kotiin, söin aamupalan ja kömmin nukkumaan. Nukuin noin seitsemän tuntia ja tunsin itseni levänneeksi. Syöpöttelyä ja ostoskärryrallia kaupassa. Illalla otin vielä pikkupäikkärit ja sitten työmaalle möllistelemään.

Yövuoron pöperöä --> pinaatti-kukkakaalimuusi + jauheliha + raejuusto
Mulla on viha-rakkaussuhde noihin yövuoroihin. En oikein osaa päättää, että tykkäänkö niistä vaiko enkö. Hyvä puoli on, että saahan yövuoroista lisärahaa. Valvominenkaan ei oo mulle ongelma ja päivälläkin saan kyllä nukuttua (mikäli yläkerran naapurit sen vain suinkin mahdollistavat). Kolikon kääntöpuolena onkin se, kun se on niin epäsosiaalista. Minä olen omassa yövuorossani yksin. Se tarkoittaa sitä, että 2,5 vuorokauteen ei juuri sosiaalisia kontakteja ole. Ja yövuoroja tehdessäni olen kyllä ihan päiväpöllö! Migreenipotilaana myös se vuorojen epäsäännöllisyys on vähän hankala juttu.. Mutta näillä mennään ainakin toistaiseksi! Ja täytyy olla onnellinen, että on ylipäätään töitä - olipa ne sitten mitä vuoroja tahansa!

Tänään heräilin puolilta päivin ja kipaisin puntarillakin mutkan! Ja kävinhän toki myös tekemässä viikon toisen treenin. Oli ihanaa, kun sai lisätä painoja liikkeisiin! Niin mahtavaa! Tosi motivoivaa! Huomista treeniä odotellessa... :)

Punnitustulokset (vertailu viime viikon tuloksiin):
Paino 59,8 kg (+0,8), BMI 24,3
Kehon rasvaprosentti 37,0 %
Luustolihasprosentti 26,2 % (+0,3 %)
Sisäelinrasvan taso 5

Kylläpä jännitti vaa'alle astuminen! Ja meinasin masentua lukeman nähdessäni. Onneksi se on kuitenkin lihasta! Huhhuh, huhhuh... Rasvaprosentti on pysynyt ihan samana, joten ei hätiä mitiä. Täytyy alkaa tehdä vähän enemmän aerobisia, jotta saadaan nuo rasvat tuolta katoamaan.

Nyt kiireen vilkkaa päätä tyynyyn, että jaksan herätä muutaman tunnin päästä.

Hyviä öitä!

perjantai 1. marraskuuta 2013

Voimat vähissä ja veto poissa..

Veto meinaa olla aivan täysin poissa... väsyttää, ärsyttää ja ensimmäisen kerran liten aikana on ollut herkkuhimojakin. Se aika kuukaudesta siis. *huoh* Onneksi on kuitenkin saavuttu siihen pisteeseen liteä, että saa vihdoin pitää vapaasyöntipäivän. Sen aika on huomenna! :) Jeij!

Liten ohjeissa annettiin tankkausohje, mutta en aio sitä nyt noudattaa. Vaihtoehtona tankkaukselle oli vapaasyöntipäivä ja aion juurikin toteuttaa tuon vaihtoehto B:n. Joo, ei yhtä hyvä vaihtoehto, mutta mun pää tarvitsee sitä! Oon kuitenkin suoriutunut tästä nyt niin hyvin, että höllään päiväksi ja annan itseni rentoutua. Sunnuntaina palaan ruotuun (luultavasti hyvin turvonneena ja mahdollisesti jopa kipeänä). Ensi viikolla jatketaan taas hieman kiristäen ruokavaliota. Puoliväli lähestyy ja panokset kovenevat!

Aloitan huomisen päivän menemällä salille ja vetämällä viikon viimeisen, neljännen treenin. Mun lempitreeni kyseessä! :) Sieltä kotiuduttuani aloitan päivän rentoutumisosuuden riisipuurolla, nam! Siitä eteenpäin on kaikkia kivoja suunnitelmia. Herkuttelua ja asioita, joita en normaalisti ehdi tekemään. Kerron suunnitelmistani tarkemmin sitten sunnuntaina.

Tällä viikolla minua on suuresti ihmetyttänyt erään kollegani suhtautuminen tähän mun liteen. Huom! En ole töissä kertonut olevani "dieetillä" tms. Ilmeisesti siellä on kiinnitetty huomiota siihen, että roudaan omia eväitä mukana ja eväät ovat aina minun itse tekemiäni. No, joka tapauksessa, eräs kollega sanoi minulle eräänä iltana, että "Heitä jo hiiteen nuo dieettis, kuihdut kohta kokonaan pois!" Kyllä meinasi haarukka pysähtyä kesken matkan pastalautaselta kohti suuta. En ollut valittanut mistään (ei mitään valitettavaa) ja söin ihan tyytyväisenä omia pöperöitäni, kun tuo kommentti tuli. Ja tämä kyseinen työkaveri siis itse kertoi syöneensä lämpimän aterian viimeksi toissapäivänä ja söi päivälliseksi yhden karjalanpiirakan ja salaattia. Välipalaksi hän veteli pullaa. Että en kyllä ymmärrä mikä hän on arvostelemaan minua ja minun syömisiäni. AAAAARRRRGggggh! Mielestäni syön paljon terveellisemmin kuin monet muut esim. meidän työpaikallamme. Onko tuo sitten vain kateellisten rutinaa? Oli mitä oli, mutta minä käännän tuollaiset kotkotukset positiiviseksi energiaksi. Entistä suuremmalla tarmolla eteenpäin siis! :)

Herkut huutelevat tuolla kaapissa, mutta siellähän huutelevat. Minä alan pakata treenilaukkua valmiiksi huomista varten! :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!