perjantai 1. marraskuuta 2013

Voimat vähissä ja veto poissa..

Veto meinaa olla aivan täysin poissa... väsyttää, ärsyttää ja ensimmäisen kerran liten aikana on ollut herkkuhimojakin. Se aika kuukaudesta siis. *huoh* Onneksi on kuitenkin saavuttu siihen pisteeseen liteä, että saa vihdoin pitää vapaasyöntipäivän. Sen aika on huomenna! :) Jeij!

Liten ohjeissa annettiin tankkausohje, mutta en aio sitä nyt noudattaa. Vaihtoehtona tankkaukselle oli vapaasyöntipäivä ja aion juurikin toteuttaa tuon vaihtoehto B:n. Joo, ei yhtä hyvä vaihtoehto, mutta mun pää tarvitsee sitä! Oon kuitenkin suoriutunut tästä nyt niin hyvin, että höllään päiväksi ja annan itseni rentoutua. Sunnuntaina palaan ruotuun (luultavasti hyvin turvonneena ja mahdollisesti jopa kipeänä). Ensi viikolla jatketaan taas hieman kiristäen ruokavaliota. Puoliväli lähestyy ja panokset kovenevat!

Aloitan huomisen päivän menemällä salille ja vetämällä viikon viimeisen, neljännen treenin. Mun lempitreeni kyseessä! :) Sieltä kotiuduttuani aloitan päivän rentoutumisosuuden riisipuurolla, nam! Siitä eteenpäin on kaikkia kivoja suunnitelmia. Herkuttelua ja asioita, joita en normaalisti ehdi tekemään. Kerron suunnitelmistani tarkemmin sitten sunnuntaina.

Tällä viikolla minua on suuresti ihmetyttänyt erään kollegani suhtautuminen tähän mun liteen. Huom! En ole töissä kertonut olevani "dieetillä" tms. Ilmeisesti siellä on kiinnitetty huomiota siihen, että roudaan omia eväitä mukana ja eväät ovat aina minun itse tekemiäni. No, joka tapauksessa, eräs kollega sanoi minulle eräänä iltana, että "Heitä jo hiiteen nuo dieettis, kuihdut kohta kokonaan pois!" Kyllä meinasi haarukka pysähtyä kesken matkan pastalautaselta kohti suuta. En ollut valittanut mistään (ei mitään valitettavaa) ja söin ihan tyytyväisenä omia pöperöitäni, kun tuo kommentti tuli. Ja tämä kyseinen työkaveri siis itse kertoi syöneensä lämpimän aterian viimeksi toissapäivänä ja söi päivälliseksi yhden karjalanpiirakan ja salaattia. Välipalaksi hän veteli pullaa. Että en kyllä ymmärrä mikä hän on arvostelemaan minua ja minun syömisiäni. AAAAARRRRGggggh! Mielestäni syön paljon terveellisemmin kuin monet muut esim. meidän työpaikallamme. Onko tuo sitten vain kateellisten rutinaa? Oli mitä oli, mutta minä käännän tuollaiset kotkotukset positiiviseksi energiaksi. Entistä suuremmalla tarmolla eteenpäin siis! :)

Herkut huutelevat tuolla kaapissa, mutta siellähän huutelevat. Minä alan pakata treenilaukkua valmiiksi huomista varten! :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!